Hyvät aikomukset eivät aina riitä: ymmärrä ero aikomusten ja vaikutuksen välillä työelämässä

Tilanne on tuttu varmaankin jokaiselle: sanomme jotain tarkoittaen hyvää, mutta myöhemmin huomaamme, että toinen loukkaantui tai koki tilanteen epämukavaksi. Se on kiusallinen hetki.  Usein ensimmäinen reaktio on selittää, mitä tarkoitimme ja miksi sanoimme niin. Mutta tässä kohtaa on hyvä pysähtyä: aikomus ei aina vastaa vaikutusta (eng. intent vs impact). Ja työelämässä tämä ero voi vaikuttaa luottamukseen, yhteistyöhön ja psykologiseen turvallisuuteen.

Mitä ero siis on aikomuksella ja vaikutuksella?

Aikomus elää meidän omassa päässämme. Vaikutus syntyy toisen ihmisen kokemuksesta.

Toisin sanoen, ei riitä että itse tiedämme mitä tarkoitimme: meidän on tärkeää ymmärtää myös, miten vastaanottaja kokee sanamme ja toimintamme.

Otetaan yksi melko yleinen esimerkki:

Joku sanoo kollegalleen: “Wau, puhutpa tosi hyvää suomea!”

Kommentti on ehkä tarkoitettu kehuksi.

Mutta jos vastaanottaja on kasvanut Suomessa tai asunut täällä pitkään, lause voi tuntua siltä, että hänet nähdään edelleen ulkopuolisena esimerkiksi hänen ulkonäkönsä perusteella, vaikka kommenttia ei olisikaan tarkoitettu niin.

Tämä ei tee puhujasta huonoa ihmistä. Se vain osoittaa, että jopa hyväntahtoiset sanat voivat joskus osua väärin. Ja kun työskentelemme monimuotoisissa tiimeissä, joissa ihmillä on erilaisia taustoja, identiteettejä ja kokemuksia, se, miten meidät ymmärretään, on yhtä tärkeää kuin mitä tarkoitimme.

Vaikka tarkoitusperämme olisivat mitä parhaimmat, emme voi piiloutua niiden taakse kun sanamme tai tekomme satuttavat jotakuta.

Hyvä tarkoitus ei ole Monopolin Vapaudu vankilasta -kortti, vaan jokaisen täytyy kantaa vastuu ei vain omasta toiminnastaan vaan myös sen seurauksista.

Mitä tälle voi sitten tehdä?

Voimme opetella havainnoimaan tarkemmin, miten sanamme ja toimintamme vaikuttavat muihin. Voimme kysyä avoimesti kysymyksiä, olla valmiita vastaanottamaan palautetta ja silloin kun teemme virheen, voimme tunnustaa sen vaikutuksen sen sijaan että kiirehdimme puolustamaan aikomustamme. Kannamme vastuun tästä vaikutuksesta pyytämällä anteeksi aiheuttamaamme harmia, ja otamme siitä opiksemme. Näin rakennetaan luottamusta.

Hyvä tiimityö ei ole vain yhdessä työskentelyä. Se on sellaisen ympäristön luomista, jossa jokainen kokee olevansa arvostettu ja kuultu omana itsenään riippumatta taustasta, roolista tai näkökulmasta, ja jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä.

Yksi tärkeä ensiaskel tällaisen ympäristön luomisessa on alkaa välittää toimintamme ja sanojemme vaikutuksesta yhtä paljon kuin aikomuksesta.

Kiinnostaako sinua, miten tiiminne voi kehittää parempaa yhteistyötä ja psykologista turvallisuutta?

Ota yhteyttä – autan mielelläni.